Iberian niemimaalla oleva maa on suurimmalta osalta ylΣtasankoa, jota ympΣr÷ivΣt reunavuoret ja halkovat vuoristoketjut. Jokien ympΣrillΣ on pienehk÷jΣ alankoja. Korkeimmat huiput ovat Maladetta PyreneillΣ ja MulhacΘn Sierra Nevadalla (3481 m). Suurimmat virrat ovat Ebro, Duero ja Guadiana. Maahan kuuluu my÷s Mallorcan ja Menorcan saaret VΣlimeressΣ ja Kanarian saaret Atlantin valtameressΣ.
Maa oli Foinikian siirtomaa noin vuonna 1100 eKr., sen jΣlkeen Karthagon, Kreikan ja my÷hemmin Rooman noin. v. 200 eKr. Sen vallan ottivat vandaalit ja lΣnsigootit ja v. 711 maan miehittivΣt maurit. Granadan kukistuttua koko valtio koottiin kuningaskunnaksi Ferdinand 5. aikana. Kuningas rahoitti Kolumbuksen l÷yt÷retkeilyt. Amerikan l÷yt÷ v. 1492 merkitsi maan nopeaa kasvua mahtavaksi siirtomaavallaksi ja suuria kulta- ja hopearikkauksia virtasi maahan. Maa hΣvisi useita sotia 1500-1600-luvuilla, mm. kuulu laivasto "Armada" hΣvisi englantilaisille. Napoleonin sotien kuluessa Ranska miehitti maan ja se sai v. 1808 ranskalaisen kuninkaan. Ranska joutui poistumaan maasta v. 1814. Maa oli menettΣnyt 1800-luvun loppuun mennessΣ kaikki siirtomaansa Amerikassa. Vuosina 1936-39 kΣydyn verisen sisΣllissodan jΣlkeen tuli kenraali Franco┤sta maan diktaattori. Maan hyvinvointi lisΣΣntyi, mutta my÷s demokratian vaatiminen. V. 1969 nimitti Franco prinssi Juan Carlosin seuraajakseen. Franco kuoli 1975 ja maa sai kuninkaan. YhdessΣ pΣΣministeri GonzalΘsin kanssa rakennettiin uutta demokratiaa, vaikkakin haurasta, mihin vielΣ liittyi ongelmia Baskia┤n ja Catalonia┤n maakuntien kanssa nΣiden toivoessa itsehallintoa. On EU:n jΣsen vuodesta 1986.
